Ensimmäinen onnistunut jumppatuokio

Eilen teimme Superin kanssa ensimmäisen onnistuneen jumppatuokion. Kertaakaan ei mennyt väärällä tekniikalla alas. Tosin seisomisesta istumiseen tarvitsi vielä käsiavun. Tänä iltana yritän tehdä saman mutta niin, että itse seison Superin edessä. Katsotaan, onko tehotreeni alkanut oikeasti purra.

Rati-riti-ralla, tuli talvihalla

Eiliset agilitytreenit peruttiin pakkasen vuoksi. Suunnittelin lähteväni maneesille treenaamaan hyppytekniikkaa ja hieman tokoa lenkin jälkeen mutta tulin toisiin aatoksiin, kun pakkanen kiristyi kiristymistään iltaa myöten. Kävimme kyllä reilun tunnin lenkki heittämässä 18 asteen pakkasessa. Tämähän on vielä ihan kevyttä keittoa tytöille. Lenkin jälkeen ajoinkin kotiin ja heitin muut tytöt sisälle paitsi Superin. Superin kanssa otin sitten merkille menoa pallopalkalla. Teimme myös ruutuun menoa pallo- ja lelupalkalla. Tuon tytön taisteluhalu on kyllä jotenkin kasvanut iän myötä. Pitäisi varmaan siitäkin kuvata pieni pätkä. Se sillain ihan oikeesti puistelee ja yrittää kiskoa lelun itselleen. Hauska elukka. Teimme myös luoksetulon pysäytyksiä namipalkalla niin, että heitin aina namin taakse ja juoksin taas eteenpäin. Namin löydettyään Super lähti taas uudestaan tulemaan luokseni ja taas tästä pysäytys. Ihan ensimmäisen luoksetulon tein niin, että minulla oli vetolelu kädessä. Sieltähän se lähti kuin tykin suusta tulemaan ja stoppikin valui hirveän pitkäksi. Selkeästi oli tekemässä pk-luoksetuloa. Tokon luoksetulossa tuosta vähän hitaammasta temmosta ei ole haittaa. Pystyy vähän paremmin pysähtymään. Kotosalla en sitten enää jaksanut tehdä kaukkareita. Muutoinhan yritän tehdä niitä joka ilta. Toissa iltana otimme myös käännöksiä oikealle ja täyskäännöksiä sekä ison metallisen noutokapulan nostamisia.

Kaukkareihin minun on nyt mietittävä jokin kikkakolmonen. Teemme niitä edelleen niin, että minä istun maassa. Kun laitan toisen takajalan päälle käteni, Super muistaa tehdä vaihdot teknisesti oikein. Kun kättä ei ole, onnistumisprosentti pienenee. Nyt olen yrittänyt tehdä niin, että opetan nuo kaket vain suullisilla käskyillä. Ajatuksena on se, että Superin on keskityttävä suullisiin käskyihin namikädin sijaan. Näin muuten yhden maajoukkuetason ihmisen opettaneet koiralleen kaukkarit pelkillä suullisilla käskyillä. Oli muuten ainoa noin 20 kisaajasta, joka käytti kaukoissa vain suullisia käskyjä. Näytti kyllä ihan hyvin toimivan pelkillä suullisilla käskyillä.

Toinen asia, jota olen pohtinut, on se, että viitsisikö sitä ostaa vapaavuorolaisen kortin kuukaudeksi tai kahdeksi tuonne Haukkuvaaraan. Jyväskylän Jyskään on tosiaan pistetty pystyyn lämmin treenihalli, jonne pääsevät ns. vapaavuorolaiset treenaamaan niin paljon kuin lystää 70 euron kuukausimaksulla. Näin teoriassa. Käytännössä halli on sen verran varattu, että ensimmäiset vapaat ajat viikolla sijoittuvat klo 17 jälkeen vasta iltayhdeksän tai yleisimmin iltakymmenen kiepeille. Mietin, että jaksaisiko sitä ihan oikeasti vaivautua työpäivän jälkeen ajamaan kymmeneksi hallille treenaamaan tokoa, jolloin olisin kotosalla vasta puoli kahdentoista maissa vai treenailisiko sitten ihan pienesti pihalla, parkkipaikoilla ja kotosalla. Meillähän on Laukaan koiraharrastajien jäsenenä mahdollisuus treenata tokoa joka perjantai-ilta maneesilla mutta myös maneesi on hyvin kylmä näillä hieman kylmemmillä keleillä. Maneesin etu on tietenkin se, että se on valaistu. Toisaalta mikäs kiire tässä on valmiissa maailmassa. Treenataan nyt nämä pari kylmempää kuukautta hieman verkkaisemmin ja sitten kun kelit alkavat antaa myöten, niin tiukennetaan tahtia. :)  

Ihanaa, tokoa, ihanaa!

Lauantaina ajelimme pitkästä aikaan (tuntuu ikuisuudelta) Pieksämäelle treenaamaan tokoa porukassa. Otin mukaan myös videokameran, jolla sitten Heidi ja Leila kuvasivat sekä Superin ja Kiian treeniä. Pieksämäellähän yleensä treenaamme kokeenomaisesti eli liikkeet tehdään liikkuroidusti ja palkkaus vain liikkeen lopussa. Ensimmäinen seuraamisemme Superin kanssa ei päätynyt nauhalle ja toisessa se sitten edistikin, mitä (aikuisten oikeasti) Super ei yleensä tee. Treeni meni varsin mukavasti kaukkareihin asti. Kaukkareissa vire oli liian korkea, eikä Super kyennyt ei sitten yhtään tekemään oikealla tekniikalla vaihtoja. Jätimme leikin sikseen. Kiia oli suorastaan vallaton, kun pääsi kahden viikon tauon jälkeen kehiin. Nyt kun en ole tehnyt edes mitään pientä treeniä kotosalla Kiian kanssa. Tämä virtaisuus näkyi mm. seuraamisessa pomppimisena sekä osittaisena kontaktin herpaantumisessa. Muuten treeni oli varsin bueno. Kyllä tykkäsin. Kaukkareissa oppi alkaa mennä perille. Tosin vielä seisomisesta istuminen ei onnistu kisamatkasta mutta onneksi muut vaihdot ovat jo aika hyvät. Minä kuvasin myös Oivan treeniä. Seuraavalla kerralla kuvaan sitten myös Ekun ja Laran treenin ja koostan niistäkin videon.

Kuvassa kuusi tulevaa FI TVA:ta, eikös juu?

Tässäpä teille ihmeteltäväksi Superin treenivideo. Ja juu, tiedän kyllä virheet, joita teen mm. seuraamisessa. Käsi sydämellä voin vannoa, etten yleensä ole tuolla tavalla kallellaan koiraan päin mutta perskutarallaa, kun se niin mahdottomasti edisti... Luoksetulon ensimmäinen stoppi olisi saanut olla vielä napakampi. Ruudun merkki ja itse ruutuun menokin olisi saanut olla vauhdikkaampi. Ohjatun noudon merkki olisi saanut olla nopeampi. Tunnari oli bueno. Myös metallinouto oli hyvä mutta se ei tallentunut nauhalle. Kaukkarit, no, kaukkareista jo mainitsin, ettei niitä kehtaa julkaista. Ei vielä.

 

Kiian treenistä sen verran, että seuraaminen ei ollut kovin hyvää mutta tämä meni kyllä nyt ihan yli-innokkuuden piikkiin. Eihän Kiian paikka ole koskaan aivan täysin korrekti mutta Kiian kohdalla pidän tärkeämpänä sitä, että kontakti pysyy. Zeta oli ok, vaikka se ei nyt kokonaan nauhalla olekaan. Uskotteko minua silti? ;) Luoksetulon stopit olivat hyvät. Saisihan se rontti elmeri mennä vielä nopeammin maahan mutta kyllä tämä minulle kelpaa. Rytmi pysyy samana kaikissa väleissä, ja Kiia tekee pysäytykset heti käskyn saatuaan. Ruudun merkki ja itse ruutuun meno ovat kyllä kivat. Ruudussa tuon haistelun kun saisi vielä pois, niin olisin tyytyväinen. Maahan mentiin ihan ensimmäisellä käskyllä. Ohjattu nouto oli hyvä. Merkkikin tuli tällä kertaa tehtyä. Tunnarissa piti vähän alkuun rauhoitella ja lopussa vapautin Kiian ennen sivulletuloa. Tästä tämä tepastelu. Metallinoutoa en viitsinyt tehdä, kun oli sen verran kylmä ja kun siinä olemme ottaneet takapakkia. Kaukkareissa on vielä himpun verran hiottavaa. 

Tässäpä vielä video Oivasta: http://www.youtube.com/watch?v=Ci96MdE0KXY&feature=youtube_gdata

Tauko tekee hyvää

Olemme viime aikoina jättäneet treenit vähän vähemmälle, kun Superilla on juoksut ja Kiialla ne tekevät tuloaan. Superin kanssa olen pyrkinyt tekemään joka päivä kaukkarijumppaa lattialta käsin. Tänään lenkin jälkeen teimme hyppyä tuossa meidän tiellä. Muuten olemme keskittyneet pitkiin lenkkeihin metsässä. Tässäpä teille muutama kuva eiliseltä lenkiltä.

Super juoksee kieli poskella

Kiia valmiina syöksyyn

Nancy 10 v 4 kk

Superin hymyn näyte

Treeniä häiriössä ja yksi tokokoe

Viime torstaina menimme Jyskään treenailemaan porukassa. Saimme häröiksi kentälle työkaverini Seijan ja seurakaverini Elisan. Seija huuteli "maahan"-käskyjä ja hengaili Hissun kanssa kentällä omia treenejä tehden. Elisa treenaili Pinnan kanssa mutta ehti onneksemme hieman katsomaan meidänkin perään. Elisa liikkuroi meille seuraamista ja huomasimme, että liikkuroituna seuraamisen käännökset menevät paljon huonommin kuin silloin, kun teen niitä itse. Tajusimme, että tämä johtuu siitä, etten valmistele Kiiaa käännöksiin vaan käännän päksäytän suorilta, kun käsky tulee. Kun keskityin käännöksiin, onnistuivat ne huomattavasti paremmin.

Superin kanssa Elisa neuvoi kaukkareihin tunnetilan muuttamista. Superin vire on saatava alemmaksi niissä. Ruokapalkka nostattaa sitä, joten vireen laskua voisi joko turhauman kautta yrittää tai sitten yllättämällä Superin. Yllättäminen tapahtuu esim. lähettämällä Super ensin ruutuun ja sen ollessa siellä käskeäkin siellä tekemään vaihtoja. Turhauman kautta taas aloitetaan taas alusta ilman palkkaa tyyliin "o-hoh ja ei ku alusta". Tämähän toimii erinomaisesti Kiian kanssa, kun se on sen verran sitkeä yksilö. Superin kanssa en ole tuota hirveästi joutunut tekemään mutta pitänee yrittää. Takapalkka on nyt joka tapauksessa otettava pois.

Perjantaina kävin Kiian kanssa maneesilla vähän varmistelemassa ruutua sekä jotain muuta nopeaa. Aivan lopuksi sain apua paikkamakuun aloituksiin. Lauantainahan meillä olikin tokokoe Varkaudessa. Koe meni tyystin penkin alle ensimmäisen nollamme jälkeen. Kun nollatili oli saatu auki, ei loppua näkynyt. Lauantain jälkeen emme olekaan treenailleet muuta kuin paikkaistumista ja kaukkareita kotosalla. Pakkasella ei oikein kiinnosta lähteä ulos - varsinkaan illasta myöhään. Varmaan treenaillaan paremmin taas viikonloppuna.

Siunattu Lumia

Eilen sain mahtavan idean ja asensin Lumiaani nauhurisovelman, jolla sitten äänitin häiriökäskyjä illan tokotreeniä varten. Tässä on tietysti ongelmana se, että nauhurista kuuluu minun käskyjä, joita koiran EI pidä totella. Kokeilu oli kuitenkin ihan positiivinen ja pitää nyt sunnuntaina pyytää serkkuani äänittämään häiriökäskyjä, kun ajelemme Kuopiosta Kajaaniin. Kyllä siinä ajassa ehtii monen monta nauhaa äänittämään. :)

Ajatuksena oli siis tehdä Kiian kanssa paikkamakuun aloituksia niin, että Lumia huutelee maahan-käskyjä taskustani. Muutamaan Kiia haksahtikin mutta sitten terävöityi ja alkoi seurata suutani.Loppujen lopuksi Kiia ei enää mennytkään lankaan vaan pysyi hienosti perusasennossa. Tein Kiian kanssa myös zetan seuraamista lelupalkalla. Pysäytyksiä en ottanut laisinkaan. Tämän jälkeen ajattelin tehdä luoksetulon pysäytyksineen niin, että saan taas vahvistettua mielikuvaa palkasta. Pysäytykset olivat hyvät. Tosin maahanmeno oli taas kyttäävä... Ruutua teimme myös. Ensin treenasimme ruudun merkkiä ja sitten ruutuun menoa täydestä matkasta kerran maahanmenon kera. Ei tosin tahtonut mennä maahan heti, kun piti jäädä haistelemaan maata. Otin sitten läheltä lähetyksiä maahanmenon kanssa useampia.

Ruudun jälkeen teimme tasamaannoutoa puukapulalla, kun alustana oli märkä asfaltti, enkä halunnut rikkoa metallinoutokapulaani. Laitoin myös tähän (kuten myös ruudun luoksetuloon, jonka otin ruudusta ulkona erikseen) häiriönauhan pyörimään. Kerran Kiia meni lankaan mutta ei sitten enää toista kertaa. Aivan lopuksi ennen kaukkaritreeniä tein Kiian kanssa vielä ohjatun noudon merkkiä. Tähän myös häiriökäskyjä. Tästä selvisimme. Syöttelin myös hyvät tovit Kiiaa ennen lähetystä, kun viimeksi tahtoi hieman piipata odotuksessa. Aivan loppuun tein siis kaukkaritreeniä niin, että olin vienyt valmiiksi namipalat taakse. Ensimmäinen satsi oli vähän levoton. Toinen oli jo parempi. Kolmannella kerralla tein vain puolikkaan satsin ja neljännen otin vain kymmenestä metristä. Kotona teimme paikkaistumisen ruoalla. Siihen saivat osallistua myös Super ja Nancy.

Superin kanssa tein vain kaukkaritreeniä maksimissaan viiden askeleen päästä. Superilla tahtoo tuosta ylihyvästä ruokapalkasta nousta vire ja sen vuoksi Super etenee eli tuo takapalkka ei oikein toimi. Se ei tahdo vetää puoleensa tai vetäähän se mutta väärällä tavalla. Kiiallehan takapalkka toimii hyvin mutta Superille minun pitää varmaan vaihtaa tekniikkaa. Takapalkasta ei ole sanottavaa hyötyä.

Ja aivan lopuksi minua kovasti innoittanut (ja hauskuttanut) video YouTubesta:

Loppiaistoko

Eilen olimme tokokokeessa Pieksämäellä Kiian kanssa, kun Super aloitti juoksut kuukauden etuajassa. Kiian kanssahan en ole hirveästi treenaillut viime aikoina ja se kyllä näkyi erityisesti kokeen alussa, sillä Kiia ensimmäistä kertaa elämässään piippasi seuraamisen alussa sekä vielä zetan alussa. Myös ohjatussa kuului pieni miihkaus. Saimme melkein ykkösen. Harmillisesti jäimme ykköstuloksesta viiden pisteen päähän. Yksikin virhe vähemmän, niin meillä olisi ollut se ykkönen kädessä mutta ei niin ei. Kaukkareista saimme kyllä pelkästä etenemisestä (n. 30-40 cm) aika kovat pistevähennykset mutta sellaista se on. Voihan toki olla, etten sitten itse huomannut jotain muuta ongelmaa niissä. Pitänee varmaan treenata nuo liikkeet niin varmoiksi, ettei tarvitse itkeä jälkeenpäin. Seuraava koitos onkin lauantaina Varkaudessa. Voit lukea sivuiltamme lisää kokeesta.

Vapaapäivän tokoilua Pieksämäellä

Ajelimme tänään tyttöjen kanssa Pieksämäelle treenaamaan porukassa. Paikan päälle pääsivät Leila ja Oiva, Eikka ja Hemmo sekä Heidi ja Ekku. Teimme Superin kanssa kaikki liikkeet lähes kokeenomaisesti läpi. Seuraaminen oli ihan passelia. Oikealle käännökset olivat vielä vähän löysät. Eikka ehdotti, että tekisin täyskäännökset sittenkin toisten päin. Näytti toimivan. Zeta (M-I-S) oli oikein bueno. Luoksetulon aloituksessa Super meinasikin lähteä edessä olevalle merkille, joten jouduimme aloittamaan alusta. Liike itsessään oli hyvä. Ensimmäinen yritys ruutuun oli huono. Super nimittäin pysähtyi juuri ruudun eteen. Ruutunauhana oli sellaiset putket. En tiedä, että senkö vuoksi sen teki. Käskin uudestaan ja Super kävi maahan. No huh huh. Aloitimme alusta ja nyt Super meni hienosti ruutuun mutta karkasi sieltä liikkurin käskystä. Otimme sitten sitä ruudussa pysymistä erikseen. Huokaus. Ohjatussa noudossa meni maahan merkillä. Metallinouto oli ihan hyvä. Tunnari oli täydellinen suoritus. Luovutusotekin oli todella napakka. Kaukkareissa eteni n. 30 cm. Etenemä tulee siitä, kun ensimmäisen vaihdon (maasta istuminen) Super suorittaa hypähtämällä ylös. Myös istumisesta seisomisessa eteni hieman. Mutta näillä mennään. Loppuun tein vielä yhden ruudun ja hyppytekniikkaa 60 sentillä.

Kiian kanssa tein vähän mitä sattui. Zetan jääviä, luoksetulon stopit, ruutua, ohjattua, hyppynoutoa ja kaukkareita. Ohjatussa meinasi karata kapulalle. Toisella yrittämällä onnistui. Ruutu oli hyvä tai siihen saakka kun sitä tein eli siihen maahanmenoon saakka. Luoksetulo oli erinomainen. Ei muuten enää tarvitse karjua koiralle vaan ihan nätisti pyytää menemään maahan. Voi minun pieni väärinymmärretty eläin... Hyppynouto oli hyvä. Kaukkareissa ei meinannut löytyä malttia mutta jauhettuani niitä tarpeeksi kauan, alkoi homma luistaa. Minun niin mieli tekisi päästä Kiian kanssa vielä muutamaan kokeeseen... On se vaan niin ihana mutta samalla niin hassu eläin.

Vuoden ensimmäinen hakutreeni ja uuden vuoden "tavoitteet"

Tänään olikin vuorossa hakua Superin kanssa. Paikkana oli yksi monista Tikkakosken metsistä. Keskilinjana toimi sähkölinjojen vierellä kulkeva tie. Rata oikealla oli siis alkuun hakattua metsää sähkölinjojen alla ja jatkui sitten aivan normaalina metsänä. Vasemmalla puolella olikin sitten haastetta kerrakseen. Heti alkuun oli ojan ylitys. Ojia, risukkoa, kaikennäköistä varvikkoa oli ensimmäiset 15 metriä täynnä. Mielestäni on kuitenkin hyvä, että Super pääsee treenaamaan myös hieman haastavimpiin maastoihin. Eipähän tule yllätyksenä, jos joutuu joskus "viidakkoveistä" käyttämään. Päätin tehdä hyvin helpon treenin Superille, jotta Super saisi maalimiesmotivaationsa takaisin. Aivan alkuun maalimiehet näyttivät palkkapurkkinsa Superille ennen kuin menivät metsään. Tässä vaiheessa Super vallan innostui haukkumaan minulle. Ensimmäiset kaksi pistoa oli siis tarkoitus tehdä aivan suorana pistona. Super siis suoranaisesti saisi jäljestää maalimiehille. Ensimmäiselle Super karkasi mutta en ottanut tyttöä takaisin. Mielestäni parempi näin, että metsään karataan kuin käsketään. Pari haukkua ja palkka. Sitten menin ja otin tytön taluttimeen ja toiselle puolelle lähetys. Nyt Super lähti suhteellisen hyvin etenemään tässä varsin haastavassa maastossa mutta sitten kääntyi takaisin. Otin tytön haltuun ja suuntasin nyt paremmin suoraan eteenpäin. Nyt Super lähti ja nosti maalimiehen ongelmitta. Kolmas pisto oli tarkoitus tehdä taas ns. suorana mutta niin, että maalimies oli vasemmasta etukulmasta edennyt sen 30 metriä takalinjalla piilolle. Super lähti hienosti metsään mutta aivan metsän rajalla kääntyi takaisin. Oli kai sitä mieltä, että maasto loppui tähän. Otin tytön haltuun ja pyysin ääniavun. Jaana kätkäisi jonkun oksan ja nyt Super ampaisi maalimiehelle. Viimeisen piston oli tarkoitus myös olla suora pisto mutta minulla oli taas vaikeuksia saada Super suoraan, kun maastossa oli ojia, risukkoa ja ties mitä edessä. Otin Superin haltuun. Pyysimme maalimiestä siirtymään noin viisi metriä. Emme siis metsän tiheyden vuoksi itsekään nähneet Paulaa mutta Super pääsi kuitenkin jossain määrin kartalle. Lähetin Superin metsään. Super lähti kaartamaan ensin vahvasti oikealle tallaamisjälkeä pitkin ja sitten puikahti syvälle metsään ja nosti siellä ukon. Joutui siis työskentelemään jonkin verran taaksepäin mutta en nyt takerru tähänkään, sillä Super kuitenkin suoritti tehtävän varsin haastavassa maastossa. Sunnuntaina menemme uudestaan samaan maastoon. Aion tehdä muuten samanlaisen treenin mutta nyt otan vähän pidempiä haukkusarjoja ja enemmän nakkia maalimiehen syötettäväksi.

Vuosi tosiaan vaihtui ja taas sitä haaveilee kaikenlaisesta. En oikein pysty puhumaan tavoitteista vaan haaveista. Teemme varmastikin töitä niin haun, jäljen, tokon ja agilityn parissa. Haaveissa olisi saada Superille mahdollisesti JK2 HK2 ja EK1. Kiialle yritän saada JK2:n. Tokon puolella toivon, että minulla olisi tämän vuoden puolella kaksi tottelevaisuusvaliota. Nancyn kanssa olisi tarkoitus kisata RTK1:n. Jos hyvin käy, starttaamme Superin kanssa myös agilityssä tänä vuonna. Näyttelypuolelta haaveilen Superille ja Kiialle LT MVA ja BALT MVA -titteleitä. Tämän lisäksi toivon, että Super antaa minulle 40-vuotissyntymäpäivälahjan.

Koko konkkaronkka esineitä etsimässä

Sunnuntaina painelimme taas metsään. Tällä kertaa otimme lenkin yhteydessä yhden napakan esineruututreenin. Jokainen tytöistä sai hakea ruudusta kolme esinettä. Tallasimme ruudun yhdessä, joten siinä mielessä treeni oli helppo. Laitoin ensin metsään Superin. Kolme esinettä ei tehnyt tiukkaakaan. Superin jälkeen ruudussa kävi Nancy hakemassa noin kahdessa minuutissa kolme esinettä. On minun mummo vaan aika rautainen. Lopuksi ruutuun meni Kiia, joka myös haki loistavasti kolme esinettä.